ONKO JYRKI KATAINEN KOKOOMUKSEN MENESTYKSEN SALAISUUS?

Kunnallisvaaleissa suurten puolueiden selkeä voittaja oli kokoomus. Oliko puheenjohtaja Jyrki Katainen vaalivoiton avain? Osaltaan varmaan olikin, mutta syitä on muitakin. Jyrki on tyylikäs, asiaa tunteva, sanavalmis puheenjohtaja ja hyvä valtiovarainministeri. Hän jopa pysähtyy kuuntelemaan, jos kansanedustajalla on jotain sanottavanaan. Näin ei kaikkien ministereiden osalta välttämättä ole. Kaikki hiljentävät vauhtiaan, mutta kuuntelemisesta ei jää varmaa kuvaa.
Kataisen tapaan valinta EU:n parhaaksi valtiovarainministeriksi hyväilisi varmasti kenen tahansa itsetuntoa ja auttaisi edustamaansa puoluetta. Onko ansio hyvästä valtiontalouden hoidosta sitten yksin Jyrkin? Istuvan hallituksen ja ministeritehtävänsä osalta kunnia kuuluu hänelle. Talouspolitiikkaa ei kuitenkaan nosteta eikä tuhota olemalla puolitoista vuotta valtiovarainministeriön pomona. Se vaatii pidemmän ajanjakson. Kunnia Suomen taloudesta kuuluu myös aiemmille hallituksille ja ministereille. Joka tapauksessa valinta osoitti miten kokoomus saa erilaista nostetta myös muiden menestymisestä. Mutta Jyrkistä sekään ei tee ansioitaan huonompaa.

Katainen lienee kokoomuksen puoluejohdossa se henkilö, joka oivalsi, että puhumalla myös vähempiosaisista puolue saa pehmeämmän ulkokuvan ja silti edustaa ainoaa selvästi oikeistolaista puoluetta Suomessa. Vähäosaisten puolustajan viitta tulee joka tapauksessa, koska muut hallituspuolueet pitävät siitä huolen.

Olen sitä mieltä, että Jurki Kataisen valoisan persoonan lisäksi kokoomuksen vaalivoittoon liittyy hyvin yksinkertaisia asioita, joita on hämmästyttävän vähän julkisuudessa käsitelty, jos ei ollenkaan. Tärkein pointti kokoomuksen vaalimenestykseen löytyy meistä suomalaisista ja siitä miten hyvin puolue osaa sen hyödyntää.

Suomessa kiinnostus kunta- ja eduskuntavaaleihin ei ole kovin korkea. Se osoittaa, että puolueiden ja päättäjien sanoma ei kosketa, kuin osaa kansasta. Tutkimusten ja erilaisten selvitysten mukaan suomalaiset puolueet eivät ohjelmiltaan ja tavoitteiltaan enää erotu toisistaan. Kaikki kannattaa hyviä asioita ja kaikki vastustaa huonoja. Puolueet tähtäävät aivan samoihin päämääriin, mutta vähän eri keinoin. Hyvin suuri osa suomalaisista ei edes tiedä mitkä puolueet ovat hallitusvastuussa ja mitkä oppositiossa tai ketkä henkilöt ovat ministereitä. Suurin osa nuorisosta ei välitä äänestää tai eivät ole kiinnostuneita aatteista ja niiden sisällöstä, mutta innostuvat uudesta ja modernista menosta. Juuri nämä seikat kokoomusjohto älysi.

Kokoomus on viimeisten vaalien ajalta tullut tunnetuksi "työväenpresidentistä" ja "tekevistä naisista ja miehistä", joissa kummassakin on käytetty erilaista, aivan muuhun aatemaailmaan ja aikaan kuuluvaa aihemainontaa ja retoriikkaa, kuin perinteisen oikeistopuolueen odotettaisiin käyttävän. Koska äänestäjän tietämys eri puolueiden todellisista aatteista ja luonteesta on paljolti väistynyt, käy äänestäjälle puolueeksi yksi ja sama puolue; työväenpuolue, keskusta-oikeustopuolue ja oikeistopuolue. Äänestäjä tiedostaa vain sen, että hyviä asioita halutaan kaikille ja trendikkäästi tarjoten.

Olen aika vakuuttunut, että viime vaaleissa oli paljon ihmisiä, jotka äänestäessään kokoomusta eivät tienneet äänestäneensä tosiasiassa oikeistopuoluetta, jonka "vähäosaiset huomioiva" politiikka ja koko Suomen asuttamista puolustava kuva muodostuu merkittävältä osaltaan muiden hallituspuolueiden vaatimuksista. Vaikka hallituksella on vain yksi yhteinen ohjelma, hallitusohjelman monet vähäosaisia huomioivat kirjaukset syntyivät keskustan ja keskiryhmien vaatimuksista. Kulissien takana niiden toteuttamisessa on joskus syntynyt erilaisia vääntöjä. Kokoomus on silti onnistunut hyödyntämään hallituksen päätökset selvästi paremmin, kuin keskusta tai muut hallituskumppanit. Keskustan käden jälki on vahva kaikissa hallituksen tekemissä keskeisimmissä sosiaali- ja aluepolitiikan huomioivissa päätöksissä, mutta työn tulosten poliittisessa hyödyntämisessä olemme epäonnistuneet lähes aina.

Mielestäni kokoomuksen vaalivoitto oli silti ansaittu. Kokoomus on myös hyvä hallituskumppani. He ilmeisesti tiesivät, että äänestäjä ei tunne puolueita ja niiden aatteita ja iskivät siihen. He tiesivät, että ei kannata tarjota vain oikeistopolitiikkaa, koska se marginalisoisi puolueen. Nyt uurnille lähti suuri "tuntemattomien" äänestäjien joukko, jotka valitsivat viihdyttävän ja hyvää kaikille ajavan puolueen. Lukuisa joukko ei tiennyt valinneensa sisältä kovaa oikeistopuoluetta.

Kuinka pitkälle nousukiito johtaa, se jää nähtäväksi. Kaikki trendit muuttuvat ajan myötä. Näin käy vääjäämättä myös kokoomukselle. On mielenkiitoista nähdä missä vaiheessa äänestäjät alkavat ymmärtää äänestäneensä oikeistoa, vai ymmärtävätko he sitä enää koskaan.