MENIKÖ HEIDI HAUTALALTA USKOTTAVUUS?

Lakivaliokunnan keväällä käsittelyssä ollut poliisin antamien sakkojen muuntokelpoisuuden poistaminen jätti "henkisiä vaurioita" lakivaliokunnan työskentelyyn. Kansanedustaja Lyly Rajala on ilmoittanut jättäytyvänsä pois lakivaliokunnan työskentelystä. Hän pitää valiokunnan puheenjohtaja Heidi Hautalan ja oikeusministeri Tuija Braxin toimia pöyristyttävinä. Oikeusministerihän valmistutti kyseisen lain ministeriössä pikavauhtia ilman asiaan kuuluvaa lausuntokierrosta. Heidi Hautala taas oli niin innokas lakimuutoksen edistäjä, että unohti valiokunnan puheenjohtajan roolin ja valiokunnan jäsenten näkemysten huomioon ottamisen. No, yleensä Heidi esittää valiokunnassa olevaan asiaan itse kysymyksen ja vastaa ensiksi oman mielipiteensä, kun sivistyneempi tapa olisi antaa valiokunnan jäsenten esitää näkemyksensä ja tehdä siitä yhteenveto omilla painotuksillaan.

Lyly otti ja lähti
Ymmärrän Lyly Rajalan turhautumista ja johtopäätösten tekoa. Lyly on oikeudenmukainen ja tinkimätön edustaja, joka maallikkona ja oikeuden lautamiehenä ilmeisesti ymmärtää miten merkityksellistä eduskunnan yksittäisillä lainmuutoksilla on laajemmin Suomen kriminaalipolitiikkaan ja tavallisen kansalaisen elämään. Työkseen rikollisten kanssa painivina näiden asioiden ymmärtäminen on aivan luonnollista. Lähtökohtaisesti kaikki valiokunnan kansanedustajat, Heidi Hautalaa ja Paavo Arhinmäkeä lukuun ottamatta, vastustivat lakiesitystä. Lopullisessa lain hyväksymiskäsittelyssä suurin osa valiokunnan hallituspuolueiden kansanedustajista joutuivat hallituksen pelisääntöjen pakottamana äänestyksessä tukemaan muutoin vastustamaansa lakia.

Eduskunnan ei tule lainsäädännössä suosia tapa- tai ammattirikollisia
Kuten olen aiemmin kirjoitellut, myös minä vastustin pahimpien rikollisten "vapauttamista" sakkorangaistusten seuraamuksista äänestämällä lain lopullisessa käsittelyssä lain hyväksymistä vastaan. Näin toimivat myös kansanedustajat Lyly Rajala, Markku Pakkanen ja sekä kaikki hallituspuolueiden poliisikansanedustajat. Ennen muuntorangaistuksen poistamista olisi pitänyt laatia korvaava seuraamusjärjestelmä.

Heidi Hautalan asema ja vaikutusvalta jää nähtäväksi
Menettelyllään lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala "leikkasi" omaa vaikutusvaltaansa valiokunnassa. Jää nähtäväksi, miten hänen taitonsa ja kapasiteettinsa riittää vaikeiden juridisten asioiden käsittelyyn jatkossa. Etenkin, jos hän jatkossakin pitää omaa tietämystään ja osaamistaan muita valiokunnan jäseniä parempana, vaikka juridiikasta, lain soveltamisesta ja vaikutuksista valiokunnan jäsenillä lienee häneen varrattuna ylivertainen tietämys. No, jos valiokunnassa asiantuntijoiden kuuleminen on riittävän laaja-alaista, on vielä toivoa, että valiokunta löytää tasapuoliset ja oikeat päätöksentekomenettelyt.

Eduskuntatyö ja koulutuspolitiikka

Eduskuntatyö on käynnistynyt. Keskeisimpänä asiana on käsittelyssä valtion vuoden 2009 budjetti, jossa mm. opetusministeriön hallinnonalan budjettiin esitetään ennenkuulumattoman suurta 507 M€ lisäystä. Tästä huolimatta yliopistokeskusten toiminta on eri tavoin uhattuna?
Myös valiokunnat ovat käynnistäneet hallituksen esitysten käsittelyn.

Eduskunnan suuressa salissa ei kansanedustaja useinkaan pääse puhumaan, vaikka asiaa olisi. Yhden puheenvuoron vuoden 2009 budjetista olen saanut käyttää. Depateissa puheenvuoroja en ole saanut. Jostain syystä puhemiehet antavat puheenvuorot pääosin samoille "vanhoille" edustajille. No, eipäs kansalaisten tarvitse eduskunnasta odotella mitään uusia näkemyksiä, ei ainakaan uusien kansanedustajien esittämänä.

Yliopistokeskusten asema uhattuna?
Tänäänkin olisin halunnut kysyä opetusministeri Sari Sarkomaalta yliopistokeskusten tulevaisuudesta ja rahoituksesta. Puheenvuoroa ei tullut? Yliopistokeskusmaakunnissa on kova huoli ministeri Sarkomaan toimista yliopistouudistuksen toteutuksessa. Yliopistokeskuksista aiotaan poistaa nuorten perusopetukseen pyrkivien opiskelijoiden sisäänotto ja muuttaa ne vain täydennyskoulutusta antaviksi. Suuntaus on virheelistä koulutuspolitiikkaa. Juuri koulutus ja osaaminen mahdollistavat maakunnille ja niiden ihmisille tasapuolisen mahdollisuuden menestyä. Jos ylempi koulutus näiltä maakunnilta viedään, se johtaa entistä suurempaan opiskelevan nuorison poismuuttoon maakunnista. Se ei ole koko yhteiskunnan etu. Yliopistolakiin on saatava selvä määritelmä yliopistokeskuksien tehtävistä ja toiminnan taloudellisesta turvaamisesta. Muillakin, kuin pääkaupunkseudun nuorilla, on oikeus tasavertaiseen mahdollisuuteen opiskella ja menestyä kotiseudullaan. Yliopistokeskusmaakuntien kansanedustajien on tiivistettävä rivejään ja puolustettava omien alueiden koulutusmahdollisuuksia nykyistä pontevammin.